Millä tasoilla konstellaatio vaikuttaa?

Pohdin konstellaatiotyöskentelyn eri muotoja ja niiden vaikutuksia, menetelmän ja siihen liittyvän filosofian kehitystä ja miten se palvelee meitä kaikkia – niin tavallisia ihmisiä kuin mielenterveyden ammattilaisia.

Perhekonstellaation sanotaan olevan erinomainen keino tunnistaa ylisukupolvisia taakkoja ja vapautua niistä. Sen sanotaan auttavan selkeyttämään ja luomaan rakkaudellisempia ihmissuhteita sekä löytämään oman paikkansa elämässä. Sanotaan myös, että se auttaa menestymään työssään, saamaan oman luovan kapasiteettinsa käyttöön.

Olen tutkinut konstellaatiota vuodesta 2009 (organisaatiokonstellaatio) ja viime vuonna aloitin systemaattisen tutkimussarjan, jossa keskityn perhekonstellaation vaikuttavuuteen terapiamuotona. En pelkästään kartoita ihmisten kokemuksia useiden erilaisten ryhmien ja yleisten kyselyjen kautta, vaan tarkoitukseni on luoda myös uutta teoreettista ymmärrystä ja jäsennystä niin menetelmästä kuin ihmismielestä ja paranemisen prosessista.

Konstellaatioista on tullut suosittu menetelmä ympäri maailman, ja on jo olemassa joitakin tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että menetelmä koetaan tehokkaaksi mielenterveyden kehittämisen keinoksi.

Netflixin draamasarja Another Self on maailmanlaajuisesti tehnyt menetelmän tunnetuksi ja lisännyt entisestään sen suosiota. Suomessakin konstellaatio on tullut tutuksi jo sadoille, todennäköisesti tuhansille ainakin sillä tasolla, että siitä on kuullut. Jonkin verran käytännön kokemusta on ehkä muutamalla sadalla ja syvällisempää kokemusta korkeintaan muutamalla kymmenellä, ohjaajatasolla heitä on Suomessa vain muutama.

Konstellaatioiden kehitys

Konstellaatioita voidaan tehdä usealla tavalla. Kaikille muodoille yhteistä on terapiamuodon kehittäjän psykoanalyytikko Bert Hellingerin (1925-2019) oivallukset ja miten hän on puhunut ihmismielestä. Lienee hyvä tarkentaa, että Hellinger on puhunut ehkä enemmän ihmismielen rakenteesta kuin itse menetelmästä, vaikkakin ne nivoutuvat yhteen, sillä ihmismielen rakenteen ymmärrys on lisääntynyt nimenomaan menetelmän käytön myötä.

Hellingerin työskentelyssä on nähtävissä useita sukupolvia. Niissä kaikissa tyypillistä on edustajien käyttö, eli konstellaatiossa ryhmätilanteessa ryhmän jäsenet voivat edustaa konstellaation asiakkaan perheenjäseniä. Edustajan ei tarvitse muistuttaa alkuperäistä henkilöä eikä hänen tarvitse tietää edustamastaan henkilöstä oikeastaan yhtään mitään. Toisinaan edustaja on jopa nimeämätön, eli ei ole tiedossa ketä hän edustaa. Ohjaaja on tunnistanut, että perhesysteemissä on ehkä kadonnut tai unohdettu henkilö, joka vaikuttaa koko systeemiin ja siellä tapahtuvaan oireiluun, tai on hyödyllistä ottaa vaikeaksi koetulle asialle hahmo, ja siksi on otettu edustaja, josta kukaan ei tiedä ketä tai mitä hän edustaa.

Ensimmäinen tapa tehdä konstellaatiota muodostui 90-luvulla, jolloin määräävää oli perhesysteemin saaminen ”oikeaan järjestykseen”. Konstellaatio alkoi siten, että asiakas sai sijoittaa perheenjäsenensä (edustajat) seisomaan niin kuin intuitiivisesti koki heidän olevan suhteessa toisiinsa. Sen jälkeen alkoi konstellaation tekeminen. Yksinkertaisimmillaan se oli jopa kaavamaista edustajien asettelua ”parempaan järjestykseen” eli seisomaan tietyllä tavalla suhteessa toisiinsa. Työskentely toi kuitenkin valtavia ahaa-elämyksiä ja jopa suuria elämänmuutoksia useille. Uskon, että taustalla vaikuttaa ainakin asiakkaan mielikuvien muuttuminen omasta perheestään ja erilaisten salaisten lojaliteettien ja sidosten tunnistamista ja jopa niiden purkautumista. Tämä on mielestäni edelleen keskeistä konstellaatiotyöskentelyssä.

On myös hyvä mainita, että vaikka huomio on konstellaatioissa, tosiasiassa Hellingerin vuorovaikutus asiakkaan kanssa ja välipuheet ovat olleet merkityksellisiä. Hellinger reagoi asiakkaisiin hyvin eri tavoin, ja se vaikutti olevan hyvin tietoista ja monesti jopa merkittävämpää kuin itse konstellaatiot.

2000-luvun alussa Hellinger alkoi puhua ”sielun liikkeestä”. Hän kertoi, että alkoi kysyä vähemmän edustajilta mitä he tunsivat ja antoi edustajien liikkua vapaammin. Tämä toi Hellingerin mukaan esille perheessä olevia salaisuuksia ja edustajista tuli välineitä syvemmälle voimalle. Konstellaation ohjaaja myös seurasi tätä voimaa.

Kolmas sukupolvi alkoi Hellingerin mukaan vuonna 2006. Hän koki oivaltaneensa vielä syvemmin sielun ja hengen olemuksesta, mutta erityisesti oivallukset omastatunnosta olivat tärkeitä. Työskentely kehittyi entistä minimalistisemmaksi ja alkoi usein vain yhdellä henkilöllä, joka edusti asiakasta itseään. Edustajat saivat seurata impulssejaan, ja Hellinger korosti, että liikkeet ovat hyvin hitaita. Ohjaaja tuskin puuttui tapahtumiin, mutta hän saattoi toisinaan lisätä edustajia, jos tuntui että joku taho puuttui. Työskentelyn päättyessä asiakas sai mennä omalle paikalleen.

Osallistuessani Hellingerin koulutukseen vuonna 2007 yksi konstellaatio kesti yli tunnin ja niissä tapahtui vähän. Ne olivat todella hitaita.

Vuoteen 2007 saakka Bert Hellinger 82-vuotiaana ohjasi pääasiassa itse konstellaatiot. Seuraavasta vuodesta lähtien hänen vaimonsa Sophie vastasi enimmäkseen ohjauksesta ja Bert oli lähinnä taustalla. Bert ja Sophie Hellinger (1952/1959-)* avioituivat vuonna 2002. Vuodesta 2018 lähtien Bert ei enää osallistunut tilaisuuksiin.

Sophie kertoo nettisivuillaan, että vuodesta 2017 rakentui uusin tapa ohjata, jossa keskeistä on spirituaalinen voima. Hän ei tarkemmin määrittele eroja edellisiin tapoihin, mutta korostaa eroa psykoterapiaan. Tämä uusin tapa tehdä konstellaatiota on myös rekisteröity tavaramerkki (Original Hellinger® Familienstellen).

Millaisia konstellaatioita tänä päivänä tehdään?

Tuhansia ihmisiä on osallistunut Hellingerin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, ja he tekevät luonnollisesti sen sukupolvien konstellaatioita riippuen siitä, missä kehitysvaiheessa ovat näihin tilaisuuksiin osallistuneet.

Osa on seurannut pidempään Hellingerin matkaa ja kyennyt omaksumaan useita tekemisen muotoja, ja hyödyntävät niitä tarpeen mukaan.

Pääsääntöisesti käytössä on kuitenkin käsittääkseni ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven muodot, usein toisiinsa kietoutuneina, ja niinhän Hellinger itsekin ohjasi.

Mitä konstellaatiot nostavat esille ja miten ne vaikuttavat?

Ensimmäisen sukupolven konstellaatiot tekevät näkyväksi ihmisten väliset suhteet. Se antaa visuaalisen kuvan ja emotionaalisen kokemuksen siitä, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Suhde voi olla myös asioihin tai ihmisryhmiin. Esimerkiksi organisaatiokonstellaatiot tekevät tehokkaasti organisaatiokulttuurin ymmärrettäväksi ja konkreettiseksi, tai osoittavat miten vaikkapa johtajien alitajuiset suhtautumiset vaikuttavat estävästi organisaation onnistumiseen. Se auttaa tunnistamaan yhteistyön ja arvostuksen haasteita ja ratkomaan niitä.

On usein hyödyllistä nähdä miten itse ja muut projisoivat toinen toisiinsa tunteita, odotuksia ja kokemuksia, jotka eivät heihin liity. Pelkästään tällaisen näkeminen voi tuottaa elämää mullistavan muutoksen.

Kolmannen sukupolven työskentelyssä yleensä aloitetaan vain konstellaation asiakkaan edustajalla. Tällöin hän ei ole näkyvässä suhteessa keneenkään muuhun. Tämä työskentely tuo kuitenkin esille erityisen voimakkaasti asiakkaan kantamat tunteet. Tapa, jolla edustaja näitä tunteita ilmaisee, esimerkiksi katseen suunta, kertoo kokeneelle ohjaajalle paljon siitä, mihin tunteet todennäköisesti liittyvät. Ymmärrys siitä, miten ihminen kaipaa menetettyä yhteyttä äitiinsä, isäänsä tai muihin merkittäviin ihmisiin, on keskeistä.

Kolmannen, toisen ja ensimmäisen sukupolven työskentelyt voivat toteutua yhdessä ja samassa konstellaatiossa. Silloin ei kuitenkaan enää yritetä laittaa ihmisiä ”järjestykseen”, vaan seurataan konstellaatiossa hienovireisesti liikkuvaa energiaa. Ikään kuin annetaan perhesysteemissä olevan parantumiseen tähtäävän voiman ohjata työskentelyä.

Tällainen työskentely on usein hyvin vaikuttavaa. Se voi paljastaa salaisuuksia, joista kukaan ei ole puhunut, kuten raiskauksia ja murhia. Se voi osoittaa, että jotain hyvin vaikeaa on tapahtunut, vaikka ei olisi mahdollista tietää tai arvata, mitä se voisi olla.

Näiden näkyväksi tuleminen auttaa asiakasta ymmärtämään paremmin itseään ja haasteitaan. Se saattaa asettaa uuteen valoon koko elämänhistorian – koko elämän.

Konstellaatiossa etsitään ratkaisua – tai annetaan ratkaisun nousta – jossa ihmiset voivat erillistyä, etteivät enää sekoita itseään johonkin toiseen perhehistorian ihmiseen tai yritä kantaa hänen kärsimystään, ja vapautua palaamaan omalle paikalleen, toisin sanoen kokemaan vihdoinkin olevansa oma itsensä.

Mielestäni keskeistä on ohjaajan tuella syntyvät oivallukset siitä, että menneisyyttä ei enää ole, että kadonneilla on nyt paikka eikä heitä tarvitse oireiden avulla yrittää muistaa, että kukaan ei voi kantaa toisen taakkaa – ei oikeastaan ole oikeutta sekaantua toisen ihmisen kohtaloon. Kaiken tämän sijaan me voimme päästää irti ja rakastaa. Rakastaminen ei tarkoita kärsimyksen kantoa (myötäkärsimystä), vaan syvää kunnioitusta toisten ihmisten taipaleista. Myötätuntoa, jossa on iloa.

Hellingerin opetuksessa keskiössä on sen oivaltaminen, että elämä on suurin lahjamme eikä mikään vedä sille vertoja. Tämän syvällinen ymmärtäminen saa meidät katsomaan vanhempiamme uusin silmin ja päästämään irti vaatimuksista, että heidän tulisi olla erilaisia – menneisyys ei voi olla mitään muuta kuin se on, ja se on paras menneisyys mitä olemme saaneet tai tulemme saamaan. Elämä on parasta mahdollista.

Millä tasoilla konstellaatiot voivat vaikuttaa?

Tiivistetysti konstellaation voidaan ajatella vaikuttavan monella tavalla:

Peilinä omille ihmissuhteille – selkeämpi ymmärrys.
Ymmärryksen tuojana ihmissuhteiden taustalla vaikuttavista tekijöistä – miten itse ja muut kantavat taustastaan vaikeita kokemuksia.
Omien vaikeiden tunteiden käsittely liittyen ihmissuhteisiin.
Ylisukupolvisten murheiden tunnistaminen – kytkeytyminen muihin, usein aiempiin suvun jäseniin.
Erillistyminen, itsekseen palaaminen (kasvaminen).
Aikuiseksi kasvaminen, lapsen uhriminästä irtipäästäminen.
Kokemus elämän merkityksellisyydestä, ainutkertaisuudesta ja että se on mahdollisuus.

Konstellaatioihin on usein liitetty esoteerinen puoli, ja se ei ole ihme, sillä Hellinger puhui paljon sielusta ja myös meitä suuremmasta voimasta. Mystisyys ilmenee jo itse työskentelyssä, sillä hämmästyttävällä tavalla edustajat ilmentävät oikeaan osuvasti edustamiensa ihmisten kokemuksia ilman tietoa heistä. Tämä on jo tutkimuksissa osoitettu olevan niin oikean suuntaista, ettei kyse ole sattumasta. Mekanismia ei vielä pystytä selittämään, ja tämä tietenkin avaa monenlaisia ajatuksia ihmisten välisistä näkymättömistä yhteyksistä, myös yli ajan.

Hellinger puhui myös omastatunnosta, ja itselleni sen ymmärtäminen on avannut paljon koko työskentelystä ja mitä voimme sillä aikaansaada. Syyllisyys, oli se tiedostettua tai ei, näyttäisi olevan aivan keskeinen tekijä ihmisen kärsimyksessä sen rinnalla, että on tapahtunut vaikea menetys, kuten äidin, isän tai sisaren menetys nuorena.

Omatunto, jonka ajattelen olevan toinen nimi rakkaudelle, liittyy myös menetykseen, sillä usein ihminen haluaisi seurata kadonnutta rakasta ihmistä rajan toiselle puolelle. Hänen on vaikea kokea onnellisuutta, nauttia elämästään, sillä hän ei koe siihen ”lupaa”. Syyllisyyden teema on läsnä lähes kaikissa vaikeissa ihmissuhteissa, ja se liittyy pelkoon, ettei ole oikeutta olla. Uskon tämän olevan ihmisyyden ytimessä, siis olevan ehkä se kaikkein keskeisin kysymys, jota ihminen työstää tietoisesti tai alitajuisesti.

Koska menetystä on kivuliasta kohdata, ihmisten on myös vaikea aidosti surra menetystä. Menetyksen sureminen realisoisi menetyksen, ja välttääkseen sitä ihminen sulkee suremisensa (erilaiset selviytymisstrategiat), ja tämä heijastuu seuraaville sukupolville: hänen lapsensa kokevat jäävänsä yksin, ja siitä syntyy kehityksellinen trauma.

Konstellaatioiden avulla näitä suruja voidaan tunnistaa ja läpikäydä, ja sen myötä päästää irti sellaisesta, mitä ei enää ole – ja silloin voi vastaanottaa uutta.

Mihin konstellaatiot kehittyvät?

Koen konstellaatioterapian vaikuttavuuden tutkimuksen hyvin merkityksellisenä. Jo nyt on vahvoja viitteitä siitä, että menetelmä (ja siihen liittyvä filosofia) on erittäin hyödyllinen monelle. Se näyttäisi vapauttavan ihmisiä myös tavoilla, joita perinteinen psykoterapia ei kykene tekemään. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat vastakkain, vaan näkisin niiden tukevan toisiaan. Konstellaatiot hyvin lyhyessä ajassa nostavat niin paljon uutta ymmärrystä, että niiden integroimiseen ja jäsentämiseen voidaan tarvita apua. Toisaalta kehityksellisen trauman eli kiintymyssuhteissa tapahtuneiden haavoittumisien parantaminen on aikaa vievä prosessi, jossa merkityksellistä saattaakin olla esimerkiksi asiakkaan projektiot terapeuttiin (ne ovat väistämättömiä). Tällöin saattaa olla, että konstellaatiot eivät kykenekään tavoittamaan näitä tässä ja nyt tapahtuvia ilmiöitä, ellei niitä tunnisteta. Hellinger itse oli todennäköisesti hyvin tarkkanäköinen tällaisessa, ja siksi hänen reaktionsa ja vuorovaikutuksensa asiakkaan kanssa olivat usein se kaikkein tärkein ja muuttavin asia.

Uskon konstellaatioiden löytävän paikkansa ja yhä useamman saavan niistä merkittävää apua elämäänsä. Uskon myös, että tämän työskentelyn kautta syntynyt ymmärrys tulee vaikuttamaan psykologisten teorioiden kehitykseen, sillä esimerkiksi omantunnon ja rakkauden merkitystä ei ole mielestäni nähty sillä selkeydellä, joka väistämättä alkaa paljastua konstellaatioiden kautta. Omantunnon ymmärtäminen saattaa olla avain ihmisen ymmärtämiseen ja hänen parantumiseensa.

* Sophie Hellingerin syntymäajasta ei löydy tietoa, mutta kahdessa lähteessä oli mainittu sekä 1952 että 1959.

Oletko jo ladannut maksuttoman Pienen konstellaatio-oppaan? Lue lisää täältä >>>